Työelämän vaatimukset ja jatkuva muutos kuormittavat mieltä yhä useammin. Suomessa ja maailmalla mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat nousseet merkittäväksi työkykyyn vaikuttavaksi tekijäksi, ja siksi monet organisaatiot pohtivat, miten työyhteisöjä voidaan kehittää kestävämmällä tavalla.

Me Muratalla haluamme rakentaa turvallista ja terveellistä työympäristöä, jossa ihmisillä on hyvä tehdä merkityksellistä työtä. Fyysisen työsuojelun lisäksi olemme viime vuosina panostaneet voimakkaasti mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Hiljattain järjestimme esihenkilöille valmennuksen mielen työkyvyn tukemisesta – tavoitteenamme vahvistaa esihenkilöiden valmiuksia kohdata tiimiläisiään myös silloin, kun työ tai elämä kuormittaa. Kouluttaja toimi valmentaja ja työelämän asiantuntija Sanna Miettinen.

Mielen hyvinvointi kuuluu työelämään

Kun mielen hyvinvoinnista puhutaan avoimesti ja ajoissa, ongelmien kasautumista voidaan ehkäistä ja työkykyä tukea jo varhaisessa vaiheessa.

Esihenkilötyö avainasemassa

Esihenkilöillä on keskeinen rooli siinä, millaiseksi työyhteisön arki muodostuu. Luottamus, avoimuus ja psykologinen turvallisuus eivät synny sattumalta, vaan ne rakentuvat pienissä kohtaamisissa ja säännöllisessä vuorovaikutuksessa.

Sanna Miettisen mukaan juuri arjen keskustelut ovat ratkaisevia:

“Suurin osa luottamuksesta esihenkilön ja tiimiläisen välillä rakennetaan silloin, kun työ sujuu hyvin eikä jaksamisessa ole vielä ongelmia. Kun keskusteluyhteys on olemassa, myös vaikeammista asioista on helpompi puhua.”

Hyvä esihenkilötyö ei tarkoita valmiita vastauksia, vaan halua pysähtyä, kuunnella ja olla aidosti läsnä.

Varhainen tuki ja puheeksi ottaminen

Mielen kuormitus ei aina näy suoraan. Se voi ilmetä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, vetäytymisenä tai lisääntyneenä ärtyneisyytenä. Siksi esihenkilöiden on tärkeää oppia tunnistamaan varhaisia merkkejä sekä yksilö että tiimitasolla.

“Parhaimmillaan kynnys ottaa mielen työkykyyn liittyviä asioita esille madaltuu, ja niistä tulee osa normaalia keskustelua – samalla tavalla kuin vaikkapa fyysisistä vaivoista puhuminen."

Kun asioista voidaan puhua ilman pelkoa leimautumisesta, niihin on helpompi löytää ratkaisuja ajoissa.

Kulttuuri, jossa on lupa puhua

Avoin keskustelukulttuuri vahvistaa psykologista turvallisuutta. Kun työntekijöiden ei tarvitse piilotella huoliaan tai jännittää niiden esiin tuomista, energiaa vapautuu itse työhön, oppimiseen ja yhteistyöhön.

“Tärkeintä on aloittaa. Vaikka keskustelu ei heti menisi täydellisesti, siihen voi aina palata. Vuoden päästä moni asia tuntuu jo paljon luontevammalta,” Miettinen rohkaisee.

Millaista sinusta olisi työskennellä ympäristössä, jossa mielen hyvinvoinnista on lupa puhua avoimesti?

Kirsi Nurmela
Head of Wellbeing