{"id":1422,"date":"2026-10-14T07:20:24","date_gmt":"2026-10-14T07:20:24","guid":{"rendered":"https:\/\/muratafinland.com\/?p=1422"},"modified":"2026-10-14T07:20:28","modified_gmt":"2026-10-14T07:20:28","slug":"the-anatomy-of-helping","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/the-anatomy-of-helping\/","title":{"rendered":"Auttamisen anatomia"},"content":{"rendered":"

Meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on syntym\u00e4st\u00e4mme asti biologinen tarve hakea kontaktia ja tulla hyv\u00e4ksytyksi. T\u00e4m\u00e4 ei ole vain opittua k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaan se on ihmisen DNA:han ja evoluutioon ohjelmoitu selviytymismekanismi. Vastasyntynyt lapsi hakeutuu luonnostaan katsomaan ihmiskasvoja ja erityisesti silmi\u00e4. N\u00e4hdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve ei katoa mihink\u00e4\u00e4n aikuisuudessammekaan, vaan se on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4mme ajan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaikka nykymaailma onkin t\u00e4ysin erilainen kuin kivikaudella, toimivat aivomme ja kehomme edelleenkin pitk\u00e4lti samojen \u201dkoodien\u201d mukaisesti. Kun kohtaamme vaaran (esim. vihaisen koiran) kehomme alkaa tuottaa adrenaliinia, jolloin sykkeemme kohoaa ja voimme tarvittaessa juosta nopeammin. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan \u201dtaistele- tai pakene\u201d-reaktioksi. T\u00e4llainen reaktio voi aktivoitua meiss\u00e4 esimerkiksi psykologisen turvallisuuden rakoillessa tai konfliktitilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n tarve taas toimii niin, ett\u00e4 pyrimme usein osaksi ryhm\u00e4\u00e4, koska pelk\u00e4\u00e4mme hyl\u00e4tyksi tulemista. Ihmisen esi-isille savannilla yksin j\u00e4\u00e4minen koitui usein kohtaloksi. Ihmisell\u00e4 on siis perinn\u00f6llinen ja automatisoitu tapa reagoida ja k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tilanteissa, jotka esi-is\u00e4mme ovat kokeneet uhkaaviksi tai kriittisiksi. N\u00e4m\u00e4 mekanismit ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana luonnonvalinnan seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Voimme toimia tehokkaasti yksinkin ollessamme, mutta asioiden edist\u00e4minen yhdess\u00e4 on meille luontaista ja hakeudumme usein toistemme seuraan. Joskus ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 voi vaatia sellaista ymm\u00e4rryst\u00e4, ett\u00e4 joudumme kysym\u00e4\u00e4n kollegalta neuvoa. Toisen auttaminen parantaa hyvinvointiamme, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 kokemusta ty\u00f6n merkityksellisyydest\u00e4, vahvistaa ammatillista itsetuntoa sek\u00e4 suojaa my\u00f6s osaltaan stressilt\u00e4. Auttamisessa on usein kyse my\u00f6s my\u00f6t\u00e4tunnosta ja auttaja tarvitseekin kyky\u00e4 asettua toisen asemaan.<\/p>\n\n\n\n

\n

Toisen auttaminen parantaa hyvinvointiamme, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 kokemusta ty\u00f6n merkityksellisyydest\u00e4, vahvistaa ammatillista itsetuntoa sek\u00e4 suojaa my\u00f6s osaltaan stressilt\u00e4.<\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Aivomme vastaavat niin sanotusta sosiaalisesta \u00e4lykkyydest\u00e4, joka on esimerkiksi tilannetajua oikeassa paikassa. Toisen auttaminen ja tukeminen vaativat aivoilta kognitiivista s\u00e4\u00e4tely\u00e4, jotta osaamme tunnistaa erilaisia tilanteita. Joskus toisen ihmisen kuunteleminen voi olla parasta mahdollista emotionaalista tukea, vaikka emme aina siin\u00e4 hetkess\u00e4 osaakaan tulkita tilannetta n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

Hermostomme rooli taas on huolehtia siit\u00e4 kuinka auttamisen impulssi otetaan vastaan. Kun avun saaja ilmaisee kiitollisuuttaan, auttajan aivoissa k\u00e4ynnistyy niin sanottu hormonaalinen palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in aivomme tuottavat mielihyv\u00e4hormoneja, dopamiinia ja oksitosiinia. T\u00e4st\u00e4 seuraa meille hyv\u00e4\u00e4 oloa.<\/p>\n\n\n\n

Me ihmiset teemme joskus virheit\u00e4 ja erehdymme. Virheiden kautta my\u00f6s opimme ja erehdykset saattavat synnytt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 jopa uudenlaisia ja aina vain parempia ideoita. Ellemme salli virheit\u00e4, emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kehity. Menestyneet yritykset tai tuotteet ovat ani harvoin syntyneet hetkess\u00e4 - usein polku menestykseen ja uusiin innovaatioihin on kulkenut virheiden ja oppimisen kautta. Monesti menestykseen on tarvittu my\u00f6s muiden apua, koska parhaat ajatukset syntyv\u00e4t usein yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisten auttaminen on yksi Murata Finlandin kulttuurietiketin teemoista, ja auttaminen on my\u00f6s avaintekij\u00e4 uusien ideoiden jalostumiselle. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 voimme vahvistaa ty\u00f6ntekij\u00e4tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 uskallamme pyyt\u00e4\u00e4 ja tarjota apua. Asiakastyytyv\u00e4isyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna innovaatiot tarkoittavat asiakkaillemme tarjottavia uusia teknisi\u00e4 ideoita ja ratkaisuja, ja kyse on asiakkaidemme auttamisesta. Jotta voimme kehitt\u00e4\u00e4 ja luoda uutta aktiivisesti, tarvitsemme toistemme tukea ja yhteist\u00e4 ideoimista.<\/p>\n\n\n\n

\n

Jotta voimme kehitt\u00e4\u00e4 ja luoda uutta aktiivisesti, tarvitsemme toistemme tukea ja yhteist\u00e4 ideoimista.<\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

On onni, ett\u00e4 meill\u00e4 on mahdollisuus oppia toinen toisiltamme joka p\u00e4iv\u00e4 jotakin uutta. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jaamme tietoa toistemme kanssa, autamme toisiamme ja arvostamme erilaista osaamistamme yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 vaalien. Yhteis\u00f6llisyys on voimavaramme tulevaisuuden kannalta ja tukee my\u00f6s hyvinvointiamme. Yhdess\u00e4 tekeminen vahvistaa yhteishenke\u00e4, ja varmistaa, ett\u00e4 jokainen voi tulla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi.<\/p>\n\n\n\n

Miten sin\u00e4 olet auttanut ty\u00f6kaveria viimeisen kahden viikon aikana? Ent\u00e4 kuinka kollegasi on tarjonnut sinulle apuaan?<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Wanda Pirinen<\/strong>
Manager, Wellbeing<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 blogissa hyvinvointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Wanda Pirinen pohtii auttamisen merkityst\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>","protected":false},"author":5,"featured_media":1423,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[14,1],"tags":[],"class_list":["post-1422","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-highlighted","category-uncategorized"],"featured_image_src":"https:\/\/muratafinland.com\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Anatomy-of-Helping.png","featured_image_src_square":"https:\/\/muratafinland.com\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Anatomy-of-Helping.png","author_info":{"display_name":"kati","author_link":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/author\/kati\/"},"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1422","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1422"}],"version-history":[{"count":3,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1422\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1426,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1422\/revisions\/1426"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1423"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1422"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1422"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/muratafinland.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1422"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}