Murata Suomen hyvinvointijohtaja Kirsi Nurmela

Murata Suomessa mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot olivat kasvussa ja kattoivat vuonna 2020 lähes neljäsosan kaikista poissaoloista. Kasvavaan työkykyriskiin tartuttiin yhdessä työterveyden kanssa, ja Murata otti kesällä 2021 käyttöön matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan työterveyshuollossaan Terveystalossa. Palveluiden käyttöönoton jälkeen mielenterveydellisistä syistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on laskenut 40 prosenttia. Myös laskennallisissa kustannuksissa on saatu samansuuruinen säästö.

– Mielenterveysperusteiset syyt olivat suurin yksittäinen sairauspoissaolojen aiheuttaja. Vuonna 2020 jo noin joka neljäs poissaolo oli mielenterveyden häiriöistä johtuva, ja trendi oli nousujohteinen. Myös verrattuna Terveystalon Näin Suomi voi -dataan, mielenterveysperusteisten poissaolojen osuus oli merkittävästi suurempi. Tilanteelle oli tehtävä jotain jo pelkästään työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta myös kustannussyistä, kertoo Murata Suomen hyvinvointijohtaja Kirsi Nurmela.

Murata Suomen työntekijöistä puolet työskentelee tuotantotyössä ja puolet toimistotehtävissä. Henkilöstöstä noin 70 prosenttia on miehiä, ja erityisesti tuotannossa on paljon nuoria työntekijöitä.

– Tuotantotyö vaatii suurta tarkkuutta ja huolellisuutta riippumatta vuorokauden ajasta. Toimihenkilöpuolella työ on nopeatempoista ja vaativaa asiantuntijatyötä, jossa työn kuormitus syntyy erityisesti psyykkisistä tekijöistä ja aikapaineesta. Työhön liittyviä työkykyriskejä on siis tunnistettu molemmissa työntekijäryhmissä, Nurmela sanoo.

Poissaolojen muutos pitkistä lyhyisiin jaksoihin

Aiemmin mielenterveyden häiriöt aiheuttivat Murata Suomessa pitkiä poissaoloja. Nyt poissaolojen painopiste on saatu siirtymään pitkistä lyhyisiin. Vuonna 2022 lyhyiden, alle 30 päivää kestäneiden poissaolojen osuus oli 64 prosenttia ja pitkien, yli 30 päivän poissaolojen osuus 37 prosenttia. Vuonna 2020 vastaavat osuudet olivat päinvastoin ja pitkiä sairauspoissaoloja oli reilusti yli puolet (61 prosenttia) ja lyhyitä 39 prosenttia.

– Kun mielenterveyden haasteisiin päästään tarttumaan varhaisessa vaiheessa ja niiden hoito pääsee alkamaan ajoissa, ongelma ei syvene ja muutu yhä vakavammaksi. Muratalla nyt käytössä olevilla palveluilla on selkeästi onnistuttu laskemaan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskiä ja mielenterveyttä tukevat palvelut ovat auttaneet nuoria aikuisia pysymään paremmin mukana työelämässä, Terveystalon johtava psykologi, psykoterapeutti Tuija Turunen kuvaa.

Mielen chatin ja sparrin yhteydenotoissa näkyy selvästi vapaa-ajan kuormituksen vaikutus työkykyyn.​

– Ihminen ei ole eri henkilö töissä ja vapaa-ajalla, vaan myös henkilökohtaisen elämän syyt vaikuttavat työkykyyn. Matalan kynnyksen palveluissa on mahdollista purkaa myös muita, kuin työhön sidonnaisia kuormittavia asioita ja mahdollistaa työssäjaksamista siitä huolimatta, että arjessa on haasteita, koska parhaimmillaan työ toimii tukevana elementtinä. Erityisesti nuorilla aikuisilla – joita Muratan henkilöstö edustaa – yhteydenotoissa käsitellään henkilökohtaisen elämän tekijöitä, kuten perhetilannetta, ihmissuhdeteemoja tai huolta läheisen hyvinvoinnista, kertoo Turunen.​

Olemme viestinnässä halunneet normalisoida mielenterveyden häiriöitä ja luoda sellaista ilmapiiriä, jossa on sallittua kertoa niistä.

Myös lyhytpsykoterapian vaikuttavuudesta on jo saatu rohkaisevia näyttöjä. Lyhytpsykoterapian käyneiden asiakkaiden arvion perusteella mielialaoireet lievittyivät hoidon aikana keskivaikealta oiretasolta normaalille tasolle. Psyykkiset oireet vähenivät, ja koettu psyykkinen hyvinvointi sekä toimintakyky kohenivat merkittävästi. Riskikäyttäytymistä oli lähtötilanteessa suhteellisen paljon ja myös siinä tapahtui tärkeä laskusuuntainen muutos työskentelyn myötä. Tulokset osoittavat psyykkisten oireiden lievittyneen selkeästi psykoterapiajaksojen aikana, kun hoito on käynnistynyt oikea-aikaisesti, eli heti oireilun alettua. Keskimääräinen lyhytpsykoterapiassa käynyt Muratan työntekijä on ollut nuori aikuinen mies, mikä heijastaa yrityksen henkilöstörakennetta.

Organisaatiokulttuuri tukee mielen hyvinvointia

Murata Suomessa on kannustettu hakemaan apua mielenterveyden häiriöihin monin tavoin. Palveluista on viestitty säännöllisesti henkilöstölle, ja Muratan esihenkilöt tuntevat saatavilla olevat työterveyshuollon mielenterveyden palvelut hyvin, joten he osaavat tarvittaessa opastaa tiimiläisiään hakeutumaan palvelujen pariin.

– Olemme viestinnässä halunneet normalisoida mielenterveyden häiriöitä ja luoda sellaista ilmapiiriä, jossa on sallittua kertoa niistä. Esihenkilöitä on valmennettu siihen, kuinka he voivat arjessa havainnoida tiimiläistensä mielen hyvinvointia ja aktiivisesti keskustella asiasta. Olen erityisen iloinen, että olemme saaneet näin hyviä tuloksia näin lyhyessä ajassa, mutta työ jatkuu. Aiomme esimerkiksi valmentaa esihenkilöitämme edelleen hyvinvoinnin teemoista, Nurmela sanoo.

Kirsi Nurmela vieraili MTV:n Huomenta Suomessa kertomassa Murata Suomen tuloksekkaasta mielenterveystyöstä 12.4.2023