Verkostoituminen ja verkostot ovat yksi Muratan ja Murata Finlandin vahvuuksista. Muratan laajan verkoston hyödyntäminen tarjoaa liiketoiminta- ja maayksiköille mahdollisuuksia liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn valtavan tietovaraston, osaamispoolin ja tukiorganisaation avulla. Yksittäiselle työntekijälle usealle mantereelle ulottuva suuryritys luo mahdollisuuksia esimerkiksi omien tulos- ja uratavoitteiden saavuttamiseen sekä työn mielekkyyden, osaamisen ja henkiseen kasvuun, kun ovet ovat avoinna yksiköihin useilla mantereilla ja niissä työskentelevien ihmisten kohtaamiseen.

Ensimmäinen työpäiväni Muratalla oli huhtikuussa 2017. Uskon Murata Finlandin verkostojen olleen tuolloin vielä rajalliset. Strategisten haasteiden vaadittua meiltä kiintopisteemme kurottamista Vantaan ulkopuolelle tiimimme ovat vuosi vuodelta yhä enemmän tunnistaneet ja hyödyntäneet strategisia prioriteettejamme tukevia globaaleja yhteistyömahdollisuuksia, samalla globaalia verkostoa luoden ja kasvattaen. Ylemmän johdon jatkuva viestintä ja tuki ovat mahdollistaneet tätä onnistuneesti.

On ollut ilo huomata, millaisia merkittäviä edistysaskeleita Murata Finlandin eri osastot ovat globaalin yhteistyön saralla viime aikoina saavuttaneet. Koen innostusta pohtiessani, millaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden kansainvälinen yhteistyömme vielä tarjoaakaan paitsi Murata Finlandille yrityksenä myös yrityksen työntekijöille.

Työssäni Murata Finlandilla olen kokenut työni tuloksellisuuden kannalta tärkeäksi oppia tuntemaan mahdollisimman paljon työntekijöitä kuullakseni mahdollisimman laajasti työntekijöidemme ääntä, japanilaisen gemba-mentaliteetin mukaisesti. Mahdollisuuksia tähän ovat tarjonneet paitsi yhteisten tavoitteiden ympärille muotoutuneet palaverit, myös muun muassa lounashetket ja kuntosali. Olen vuosien varrella näistä kohtaamisista ja suhteiden rakentumisesta myös poikkeuksetta nauttinut. Toivottavasti samaa tunnetta ovat kokeneet myös uudet työtuttavani.

Uudessa ympäristössä

Aloittaessani komennuksen pääkonttorissamme Japanin Kiotossa loppusyksystä 2020 olin uuden verkostoitumishaasteen edessä. Yksi komennukselle asetetuista tavoitteistani oli oppia ymmärtämään konsernin HR-käytäntöjä ja tunnistaa mahdollisuuksia laajempaan yhteistyöhön konsernin ja Murata Finlandin välillä. Pidin tärkeänä muistuttaa itseäni, että tietokoneen takana istumalla en tulisi tätä tavoitetta saavuttamaan.

Japanissa lähijohtajani ja tiimini auttoivat minut alkuun tutustuttamalla lähipiirini asiantuntijoihin ja järjestämällä esittelykierroksen ympäri organisaatiota. Sen jälkeen alkoi haasteellinen vaihe, jossa ryhdyin laajentamaan pääkonttorin verkostoani. Kasvatettuani ymmärrystäni uusien tuttavieni roolista yrityksessä olen systemaattisesti kysynyt mahdollisuuksia pienimuotoisiin perehdytyssessioihin. Lisäksi olen hyödyntänyt paljon viisasta neuvoa, jonka olen aikoinaan kuullut: ”Tutustuessasi uuteen organisaatioon kysy jokaiselta uudelta tuttavaltasi, keneen sinun kannattaisi hänen mielestään seuraavaksi tutustua.”

Vasta tiedon jakaminen tekee verkoston

Koen, että yrityksen näkökulmasta verkostoitumisella ei ole itseisarvoa. Jotta uudet tuttavuudet kääntyisivät organisaation hyödyksi, tarvitaan muutakin. Uteliaisuus, runsas tarkkojen kysymysten esittäminen ja aktiivinen kuuntelu kuuluvat tärkeimpiin työkaluihini yrittäessäni päästä organisaation kannalta arvokkaan tiedon äärelle. Harva uusi tiedonpalanen johtaa kuitenkaan yrityksen kannalta tulokseen, jos sen pitää itsellään. Siksi viestinnän merkitystä ei voi liioin korostaa. Proaktiivinen, organisaatioiden ja ihmisten tarpeita ennakoiva sekä tarkoin kohdennettu viestintä ovat olleet oman viestintäkäyttäytymiseni ohjenuoria komennuksen aikana tavoitellessani mahdollisimman suurta hyötyä verkostoitumisestani. Lukuisten tapaamisten jälkeen olen jakanut tietoa uudesta tuttavuudesta sekä hänen ajatuksistaan ja jakamistaan opeista mahdollisimman paljon mutta toisaalta muiden työntekijöiden tarpeiden mukaisesti.

Haasteita verkostoni kasvattamiseen ovat asettaneet koronavirustilanteen aiheuttamat tärkeät turvallisuuskäytännöt. Esimerkiksi ruokalassa ei ole saanut keskustella kenenkään kanssa, mikä on estänyt ehkä helpoimman verkostoitumistilaisuuden päivittäisen hyödyntämisen. Japanin pääministerin julistettua alueelle hätätilan siirryttiin etätöihin, mikä vähensi usean viikon ajaksi epävirallisia kohtaamisia entisestään. Onnekseni tämä tilanne ei osunut aivan komennukseni alkuun, mikä olisi mahdollisesti merkittävästi hidastanut komennuksenaikaista verkostoitumistani.

Uskon, että kiinnostus, arvostus ja kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan ovat verkostoitumisen tärkeimmät edellytykset. Kiinnostuksesta puhuttaessa en voi olla mainitsematta seuraavaa mietelausetta, johon miellyin sen tullessa aikanaan kirjastossa rauhoittuessani vastaan: ”Kysyminen on vuorovaikutuksen tärkein työkalu.” Lisäksi verkostoitumisessa tarvittaneen sopivanasteista nöyryyttä ja ripausta rohkeutta aloittaa keskusteluita, mikä monesti tapahtuu omalla epämukavuusalueella. Näitä jokaista olen pyrkinyt vuosien mittaan harjoittelemaan, ja edelleen koen helpoksi tunnistaa omia kehittymistarpeitani tällä saralla.

Tuomas Nurmi,
Human Resources Development Manager