Kun Muratalla työntekijä lähetetään komennukselle, tavoitellaan ainakin kahta asiaa: työntekijän omaa kehittymistä ja verkostojen kasvattamista sekä komennukselle asetettujen, liiketoiminnalle tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyön lisääntyessä yhtiön liiketoimintaa ja verkostoja laajasti ymmärtävien osaajien kasvattaminen on liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta kriittistä ja komennuksilla koulittavien, potentiaalisten ehdokkaiden tunnistaminen vaativiin globaaleihin tehtäviin erittäin tärkeää.

Toki komennukset hyödyntävät liiketoimintaa myös lyhyemmällä aikavälillä. Komennustyöntekijät ratkaisevat usein ajankohtaisia liiketoiminnan haasteita tai kehittävät yritysten välistä yhteistyötä ja toimintaa.

Ennen komennusta on tärkeää kiinnittää huomiota realististen odotusten luomiseen, lähtijöiden kouluttamiseen sekä huolelliseen valintaprosessiin, joka mittaa ehdokkaiden itsearviointikykyä. Voidaan toki sanoa, että nämä samat asiat ovat tärkeitä aina rekrytoinneissa.

Komennukseen valmistautuminen

Komennuksilla on muutamia tyypillisiä vaiheita. Alussa tavallisesti uusi ympäristö näyttäytyy houkuttelevana ja kiinnostavana, ja kaikki tuntuu mukavalta. Pian, yleensä muutaman kuukauden kuluttua, uuden kotimaan erilaiset toimintatavat arkisissa tilanteissa ja haasteissa alkavat turhauttaa. Lähestyttäessä ensimmäisen vuoden rajapyykkiä ihminen alkaa jo mukautua uuden ympäristön lainalaisuuksiin ja hallinnan tunne kasvaa. Toisen vuoden jälkeen uusi kotimaa voi alkaa tuntua jo kotoisalta, vaikkakaan ei välttämättä kodilta. Tämän ymmärtäminen ja sisäistäminen ennen komennukselle lähtöä voi jo itsessään tukea onnistunutta komennuskokemusta.

Aiemmin samassa kohdemaassa komennuksilla olleet voivat auttaa sopeutumisessa huomattavan paljon. Muratalla Suomessa meillä on työskennellyt kymmeniä japanilaisia. Suomessa ensimmäisenä työskennelleet ovat kertoneet merkittävistä haasteistaan, mutta myöhemmin Suomessa työskennelleille japanilaisille komennusaika on ollut selkeästi helpompaa, kun oppeja on jaettu ennen komennusta ja sen aikana. Sama toistuu jo tällä hetkellä Suomesta Japaniin lähtevien komennuslaisten keskuudessa.

On varmaa, että komennuksella tulee vastaan vastoinkäymisiä. Miten komennustyöntekijä vastoinkäymisiin reagoi, määrittää herkästi koko komennuksen onnistumisen. Monesti oma aktiivisuus, avoin vuorovaikutus ja lannistumattomuus ovat tärkeitä avaimia ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Komennuksella ollaan jatkuvasti tilanteessa, jossa kommunikoidaan toisenlaisesta kulttuurista tulevan ihmisen kanssa, mikä on monesti kuin kävelyä ohuella jäällä. Jotta todellinen vuorovaikutussuhde voi onnistua, jää on tehtävä paksummaksi. Se edellyttää kulttuurien välisten siltojen rakentamista ja syntyvän vuorovaikutussuhteen tukemista. Eräs keino rakentaa siltoja on tehdä kulttuuriero näkyväksi molemmille osapuolille. Avoin viestintä omista käyttäytymismalleista ja niiden syistä on tässä tärkeää.

Venymistä vaaditaan

Komennus haastaa työntekijää sekä henkisesti että ammatillisesti. Muratalla puhutaan paljon työntekijän “stretchaamisesta” eli venyttämisestä. Se kuvaa mielestäni hyvin komennustyöntekijän arkea: komennuksella tarvetta venymiseen on odotettavissa sekä työpaikalla että työn ulkopuolella.

Jos venymisestä nauttii tai jos siihen on ainakin valmis osana omaa päivittäistä arkea, edellytykset onnistuneelle komennukselle ovat olemassa. Tärkeää on myös, että mahdollisen perheen tilanne tukee komennukselle lähtöä ja komennuksella työskentelyä.

Mikäli komennukselle lähtö on mahdollista ja ennusmerkit sen onnistumiseen ovat näkyvissä, tilaisuutta kannattanee vähintään harkita syvällisesti. Kenties edessä on tuolloin polku, joka olisi yrityksen tulevaisuuden kannalta merkittävä, työntekijän uran kannalta antoisa ja työntekijän perheen näkökulmasta ikimuistoinen tarina.

Tuomas Nurmi
Human Resources Development Manager
In a secondment in Murata HQ 2020-2021