Työskentelen Muratan tuotekehityksessä, ja hiljattain minulle tarjoutui tilaisuus lähteä komennukselle Japaniin. Muutimme tänne perheeni kanssa tammikuussa 2024. Takana on nyt jo useampi kuukausi japanilaista elämää, joka on ollut haastavaa, ihanaa ja ehdottomasti myös outoa 😊.

Päätös lähteä komennukselle Japaniin tuntui (ja itse asiassa tuntuu edelleen) hurjalta, sillä ei ole aivan yksinkertaista lähteä kahdeksi vuodeksi kaukaiseen maahan, jossa kulttuuri ja kieli ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa. Toisaalta koimme perheenä, että kyseessä on ainutlaatuinen mahdollisuus, jota emme halua ohittaa. Kiinnostukseni komennusta kohtaan heräsi, kun kuulin aiemmin komennuksella olleiden työkavereiden kokemuksia ihmeellisestä Japanista. Sainkin heiltä runsaasti käytännön vinkkejä, kuten listan asioista, joita Japaniin lähtiessä kannattaa ottaa mukaan Suomesta: deodorantti (japanilaiset eivät hikoile samalla tavalla kuin länsimaalaiset, joten kaupoista ei löydy suomalaisille tuttuja tuotteita), hammastahna (fluori ja xylitol eivät ole tuttuja täällä), tiskiaine (täkäläinen tiskiaine on varsin juoksevaa) ja iso kasa seikkailumieltä.

Asun vaimoni ja kahden vauhdikkaan pikkupojan kanssa Kioton lähellä Moriyamassa. Moriyama on oikein mukava ja rauhallinen kaupunki, jossa asukkaiden takapihoilla näkee usein pieniä todella kauniita puutarhoja ja teiden vieressä on usein vesikanavia. Suurimmat meluhaitat tulevat sammakoista ja sirkoista 😊.

Työskentelen naapurikaupungissa Yasussa Muratan tuotekehityksessä. Yasussa toimii yksi Muratan suurimmista keskuksista tuhansine työntekijöineen ja useine toimisto- ja tehdasrakennuksineen. Yksi komennukseni tavoitteista on kehittää yhteistyötä Murata Suomen ja Japanin organisaatioiden välillä, ja olen mukana MEMS-tuotteisiin liittyvässä globaalissa tuotekehitysprojektissa.

Työ täällä Japanissa on sujunut erittäin mukavasti. Jo noin kuukauden alkusäätöjen (tietokone-, lupa-asiat jne.) jälkeen koin olevani täysin perehtynyt työskentelyyn ja tehtävääni. Tosin Japanin kulttuuri ja tavat tehdä asioita yllättävät edelleen aina silloin tällöin. Tulen hyvin toimeen englannilla, mikä on tärkeätä, sillä oma japanin kielen taitoni on vielä melko alkeellisella tasolla. Osaan ihan hyvin kertoa itsestäni ja esittää kysymyksiä, mutta vastapuolen vastauksista en paljoakaan ymmärrä. Pienestä kielimuurista huolimatta olen kokenut itseni erittäin tervetulleeksi, ja kaikki ovat olleet minulle ystävällisiä ja auttavaisia. Itse opetan työtovereilleni englantia kerran kuussa ja osallistun Murata-tiimin jalkapalloharjoituksiin.

Monet asiat tehdään Japanissa toisin kuin Suomessa. Tässä muutama esimerkki:

• Yksi omena voi maksaa 2 euroa, mutta samalla rahalla saa myös ruokaisan bentoboxin (eväslaatikon).
• Kotimme avaimena toimii juna- ja bussimatkoihin käytettävä matkakortti (vastaavanlainen kuin Suomen HSL-kortti).
• Kotimme jääkaapissa on kahdet saranat, joten sen voi avata sekä oikealta että vasemmalta.
• Kotimme WC-istuimessa on istuinrenkaanlämmitys ja suihkutoimintoja, ja huuhteluvesi hyödynnetään käsienpesuun – siis ennen kuin vesi menee vesisäiliöön.
• Bussikuski kiittää erikseen kaikkia matkustajia (joita voi olla n. 50), kun he nousevat bussista.

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut hieno ja antoisa kokemus, joka jatkuu vielä vuoden 2025 loppuun. Tämä on erinomainen tilaisuus tutustua japanilaiseen kulttuuriin niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Uskon, että suomalaisilla ja japanilaisilla on paljon opittavaa toisiltaan.

Jos sinulle tarjoutuu tilaisuus ulkomaankomennukseen, suosittelen ehdottomasti tarttumaan tilaisuuteen.

Pekka Lehtinen
Manager, Test Equipment Development