Avoin keskustelukulttuuri on yksi Murata Finlandin kulttuurietiketin teemoista, mutta mitä se pohjimmiltaan tarkoittaa ja miten me kaikki voimme sitä edistää päivittäisessä toiminnassamme?

Kun mietimme avointa keskustelukulttuuria tarkemmin, tulee meille varmasti mieleen jokin omakohtainen kokemus, johon on liittynyt tunne. Me muistamme kyllä, miten joku tapahtuma tai kohtelu on meihin voinut vaikuttaa. Muistijälki on meissä jopa niin syvällä, että kommunikaatio kyseisessä tilanteessa on voinut mennä täysin ohitse ja se on voinut olla aivan toissijaista, koska koko olemuksemme ja tietoisuutemme on ollut keskittyneenä siihen tunteeseen, jonka joku henkilö tai tilanne on meissä saanut aikaan.

Psykologinen turvallisuus on tärkeää

Psykologinen turvallisuus on tila, jossa niin onnistumiset, vastoinkäymiset kuin vaikeudetkin ovat sallittuja. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä vuorovaikutus on avointa ja myös vaikeita aiheita ja asioita uskalletaan tuoda keskusteluun. Eli vaikka tilanne olisikin hyvin hankala, niin uskallamme tuoda oman mielipiteemme mukaan keskusteluun. Uusia luoviakin ideoita syntyy, kun ympäristö on psykologisesti turvallinen. Kyse on ryhmätasolla vallitsevasta luottamuksesta ja arvostuksesta.

Psykologinen turvallisuus ei tarkoita sitä, että kaikki saavat sanoa, tehdä tai toimia kuten parhaaksi katsovat, vaan kyse on yhteisestä suunnasta, yhteishengestä ja rakentavasta kriittisyydestä. Psykologinen turvallisuus pitää sisällään sen, että epämukavuutta ja ristiriitojakin kyetään käsittelemään rakentavasti. On tärkeää, että kaikki tulevat kuulluksi, mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaikki saisivat tahtonsa läpi. On tärkeää myös muistaa, että kuuntelu on hyvä tapa rakentaa luottamusta ja turvallisuutta.

Miten psykologista turvallisuutta sitten voisi kehittää ja edistää työyhteisössä? On tärkeää, että kaikilla on yhteisesti ymmärretyt tavoitteet työn osalta. Tämä vaatii yhteistä sitoutumista ja vuoropuhelua yhteisistä arvoista sekä työn perustehtävistä ja tavoitteista. Jokaisella pitää olla mahdollisuus osallistua keskusteluun, jotta voimme luoda yhteistä ymmärrystä. Olemmehan kaikki yhtä tärkeitä riippumatta taustastamme tai esimerkiksi roolistamme työyhteisössä.

Entä jos keskustelun retoriikkaa meinaa muuttua kovemmaksi? Usein se kertoo jotakin epävarmuudesta. Onko jotakin, jota on tarpeen vielä yhdessä keskustella tarkemmin ja avata asiaa vieläkin enemmän? Onko jotakin, jota keskustelun osapuolet eivät ymmärrä niin että siitä saataisiin kuitenkin jonkinlainen yhteisymmärrys?

Herkkyys viestinnässä

Myös herkkyyden osoittaminen ja näyttäminen on tarpeellista. Herkkyys on osaltaan taitoa kohdata ihmisiä haastavissakin tilanteissa ja havaita ihmisten tunteita. Se ei ole aina helppoa, mutta siinä kehittyy, kun antaa itselleen mahdollisuuden harjoitella ja ymmärtää osaltaan myös omaa keskeneräisyyttään. Mitä jos kommunikaation kovuuden sijaan näyttäisimmekin enemmän herkkyyttämme? Herkkyys on usein voimavara ja se auttaa esimerkiksi tunteiden säätelyn kiemuroissa.

Herkkyyden osoittaminen ei myöskään sulje pois sitä, etteikö asioita voisi napakasti edistää tai että niissä ei olisi struktuuria. Päinvastoin, usein asiat alkavat sujua helpommin kommunikaationkin kannalta, kun alamme reflektoida omaa toimintaamme tarkemmin ja tarvittaessa myös muutamme sitä.

Psykologisen turvallisuuden tunteen muotoutumisessa olennaista on tiimin jäsenten välinen empatia, yhdessä tekeminen, sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen sekä selkeät pelisäännöt. Tärkeää on myös, että tiimissä jokainen arvostaa toistensa erilaisuutta ja ymmärtää, että myös osaaminen voi olla erilaista, mutta silti yhtä arvokasta. Me ihmiset tarvitsemme lisää yhteistä keskustelua eli sanoja ja lauseita tuomaan merkityksellisyyttä. Ja on selvää, että pelkät sanat eivät riitä – teot ratkaisevat.

Miten sinä voisit edistää avointa keskustelukulttuuria omassa työyhteisössäsi?

Wanda Pirinen
Wellbeing Manager