Mietin otsikon kysymystä kiivaasti keväällä, kun koronapandemia pakotti myös meidän tuotekehitystiimimme siirtymään yhden viikonlopun aikana kertarysäyksellä etätöihin. Tuosta maaliskuisesta hetkestä on kulunut nyt jo yli puoli vuotta ja voin sanoa, että keskimäärin olemme sopeutuneet hyvin uuteen tapaan tehdä tuotekehitystä ilman merkittäviä vaikutuksia lopputulokseen. Pakon edessä näemmä pystytään mihin vain. Iso kiitos siitä kuuluu koko meidän joukolle. Tässä pohdintaani menneestä puolesta vuodesta ja vähän ajatuksia myös tulevasta.
Teimme tuotekehitysporukassa varsin vähän etätöitä vielä vuosi sitten. En usko, että valehtelen paljon, jos sanon, että iso osa ei tehnyt etätöitä juuri ollenkaan ennen maaliskuuta siitäkin huolimatta, että Murata Suomessa uudistettiin tammikuussa 2020 etätyöpolitiikka, jonka mukaan etätyötä voi työtehtävien salliessa tehdä puolet työajasta. Tuo uudistus ei kuitenkaan saanut juuri minkäänlaista muutosta tuotekehitystiimien etätyömäärään, vaikka siihen olisi ollutkin mahdollisuus. Varmaan etätyöt olisivat vähitellen hieman lisääntyneet, mutten usko, että mitenkään merkittävästi, eikä varsinkaan kovin nopeasti. Sen sijaan koronaviruspandemia aiheutti niin radikaalin etätyöloikan, että ainakin minä ennakoin etätyön jatkuvan selvästi aiempaa runsaampana myös tulevaisuudessa.
Tuotekehitystiimeillä ja -projekteilla on ollut melko vapaat kädet määritellä, miten niissä on etätyön myötä ruvettu toimimaan, miten on pidetty yhteyttä ja millaisia uusia toimintatapoja asioiden edistämiseksi ja seuraamiseksi on otettu käyttöön. Meillä tehdään paljon keskittymistä vaativaa itsenäistä työtä, mutta keskiössä ovat myös ideoiden pallottelu (brainstorming) ja vuorovaikutus suunnittelijoiden välillä sekä projekteissa eri osa-alueiden välillä. Meillä on myös joitain tiimejä ja rooleja (mm. laboratoriot), joissa etätyö ei ole ollut mahdollista samalla tavalla kuin suunnittelutiimeillä. Käytännöt ovat siis olleet työn luonteesta ja roolista riippuen hyvin tiimikohtaisia.
Avain etätyön onnistumiseen ja sen myötä uusien työtapojen käyttöönottoon on perustunut pitkälti luottamukseen, puolin ja toisin. Yhtäkkinen etätöihin siirtyminen on pakottanut niin meidät kuin monen muunkin yrityksen tilanteeseen, jossa on pakko voida luottaa siihen, että työt tehdään, paikasta riippumatta. Ja ovathan työt ja projektit edenneet. Tuloksia on saavutettu ja se on tärkeämpää kuin se, missä työ on tehty.
Kyselimme elokuussa pienimuotoisesti myös tuotekehityksen henkilöiltä tuntemuksia etätyöstä, millaisia haasteita ja hyviä puolia nähtiin. Vaikka vastauksissa oli jonkin verran vaihtelua, oli valtaosan näkemys kuitenkin tietyissä asioissa varsin samansuuntainen. Positiivisena nähtiin lisääntynyt työrauha ja keskittyminen sekä työn ja perhe-elämän joustavampi yhteensovittaminen. Myös ajan säästö työmatkoissa oli yksi esille tullut huomionarvoinen asia. Huolenaiheita oli toisaalta työajan venyminen ja ylipäänsä työnteon ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen niukkuus. Yhdessä ideointia kaivattiin, ja organisaatioiden sekä tiimien välisen yhteydenpidon väheneminen nähtiin myös asiana, joka huoletti. Etenkin epämuodollista, yli organisaatio- ja tiimirajojen tapahtuvaa keskustelua on hankala saada aikaan etänä. Nämä ovat asioita, joihin kaivataan vielä uusia toimintamalleja ja ideoita, eli parantamisen varaa on. Myös muun muassa työergonomia ja taukojen tarve nähtiin mainitsemisen arvoisina huolenaiheina. Näihinkin pitää kiinnittää huomioita, kun etäily ei olekaan enää vain satunnaista.
Ihmisten lisäksi yksi ”tekninen” onnistumisen edellytys etätöihin siirtymisessä – jota en voi jättää mainitsematta – on Microsoftin Teams. Sillä on ollut iso rooli viimeisen puolen vuoden aikana. Pakon sanelemana meidän kaikkien oli opeteltava sen käyttö päivissä. Teamsin avulla ruvettiin pitämään palaverit, chätit, workshopit ja tiedotustilaisuudet. Teamsiin on perustettu omia virtuaalitiimejä, niin oman lähitiimin kuin tuotekehitysprojektien sekä ihan vain erilaisten aihealueiden ympärille. Kaikki tämä on tapahtunut valtavalla nopeudella ilman isompaa suunnittelua ja yhtenäisiä kaiken kattavia ohjeita. Yksi Teamsin toimivaksi todettu toiminto on ollut myös mahdollisuus nauhoittaa tilaisuuksia. RnD:ssä on pidetty useita laajalle porukalle pidettyjä infotilaisuuksia, jotka on nauhoitettu ja hyödynnettävissä myös jälkikäteen esimerkiksi uusien henkilöiden perehdytyksessä. Teams on siis todellakin ollut työkalu paikallaan. Siihen meillä oli onneksi hyvät valmiudet Muratalla, kiitos IT-porukalle.
Kaiken kaikkiaan tämä pandemian pakottama tilanne ja lisääntynyt etätyö on tarjonnut haasteellisuudestaan huolimatta siis myös mahdollisuuksia, uusia oivalluksia ja oivia oppimisen paikkoja. Muistetaan toki pitää mielessä, että edelleen koko ajan opitaan lisää. Mietitään yhdessä, miten me voisimme tehdä tuotekehitystä tehokkaasti, tuottavuutta sekä työhyvinvointia eniten lisäävällä tavalla ja miten pandemian jälkeenkin voisimme jakaa työpäiviä etä- ja lähipäiviksi. Sopiva yhdistelmä fyysistä läsnäoloa sekä etäilyä tekisi varmasti hyvää kaikille.
Senni Laaksonen, VP, Research & Development
Recent Comments